DELTA KEHITYSMAAUUTISET 1.9.2012
Kuuntele napsauttamalla palkin vasemmassa päässä olevaa play-painiketta. Tai lataa radio-ohjelma mp3-tiedostona (2,6 Mt).
Englantiin turvallisempiin oloihin muuttaneita pakistanilaisnaisia.
Pakistanissa vammainen tyttö pidätettiin pilkkalain pohjalta
BBC ja Evankelinen allianssi uutisoivat 11-vuotiaasta pakistanilaisesta tytöstä, joka on vammainen, jolla on down syndrooma ja jota syytetään Koraanin häpäisystä. Uutisen mukaan Rimsha Misrak niminen tyttö oli tavattu kantamasta roskapussia, missä oli Koraanin sivuja. Väkijoukko vaati kristityn tytön pidättämistä ja he uhkasivat polttaa kristittyjen koteja. Tytön vanhemmat otettiin suojeluun ja monet kristityt perheet pakenivat kodeistaan. Tytön pidättämisestä huolimatta väkijoukko, joka oli 600-1000 ihmisen kokoinen, poltti useita kristittyjen koteja ja vaati, että Rimsha Misrak pitää polttaa kuoliaaksi pilkan vuoksi.
Pakistanin kansallisen harmonian ministeri sanoi, että tyttö ei ilmeisesti tarkoituksella häpäissyt Koraania. Oikeusaktivistit ovat vaatineet muutosta Pakistanin kyseenalaiseen pilkkalakiin, jonka mukaan ihminen voidaan tuomita elinkautiseen vankeuteen Koraanin häpäisystä. Viime vuonna Pakistanin vähemmistöministeri Shahbaz Bhatti murhattiin, kun hän halusi muutosta pilkkalakiin. Hänen kuolemansa tapahtui vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Pakistanin Punjabin osavaltion kuvernööri Salman Taseer murhattiin, kun hän myös puhui pilkkalain muuttamisesta. Pakistanissa on vakavasti rikottu ihmisoikeuksia, kun ihmisjoukot ovat ottaneet oikeuden omiin käsiinsä.
Kristinusko levisi aluksi Välimeren alueelle. Nyt kristityt muuttavat sieltä pois vainojen takia.
Kapinalliset väkivaltaisia Syyrian kristittyjä kohtaan
Syyriasta on kuulunut säännöllisesti raportteja siitä, että kristittyjä vastaan on kohdistunut väkivaltaisuuksia siitä lähtien, kun kansannousu alkoi maaliskuussa 2011. Myös kirkkoihin on hyökkäilty. Hyökkäysten syy on uskonnollinen ja mahdollisesti poliittinen. Syyriassa on 10-12 % kristittyjä ja Damaskoksessa on yksi maailman vanhimmista kristittyjen yhteisöistä. Heidän olemassaolonsa on ollut sallittu presidentti Bashar al Assadin ja hänen isänsä Hafezin hallintakaudella. Monet kristityt ovat nousseet merkittävään asemaan hallituksessa.
Patriarkka Gregorios 3 Melkiten kreikkalaiskatolisesta kirkosta, joka on suurin ortodoksinen seurakunta Syyriassa, on syyttänyt tiedotusvälineitä maan tilanteen vääristämisestä, kertoo BBC. Hän myöntää, että osa kristittyihin kohdistuneista väkivaltaisuuksista johtuu siitä, että kristityt ovat tukeneet presidentti Assadia ja jatkaa, ettei kaikki väkivaltaisuus johdu tästä. Kristittyjen asuma-alueita on pidettty saarroksissa ja tarkka-ampujat ovat ampuneet ruuan hakijoita.
Osa kristityistä on Assadia vastaan, osa puolesta. Monet kristityt ovat paenneet Libanoniin ja joidenkin mielestä kristityillä ei ole tulevaisuutta Syyriassa eikä koko Lähi-idässä. Yli puolet Irakin kristityistä on paennut maastaan uskonnollisten väkivaltaisuuksien vuoksi, jotka alkoivat vuoden 2003 sodan jälkeen. Monet heistä pakenivat Syyriaan, missä kristityillä oli suurempi vapaus. Myös Egyptissä koptikristittyjä on kohdannut marginalisointi ja väkivaltaisuudet. Assadin hallitus on varoittanut kristittyjä ja muita vähemmistöjä, että heitä kohtaavat vainot, jos maa joutuu islamistien käsiin.
Slummin asunnot ovat yksinkertaisia ja tehty erilaisista materiaaleista, joita on ollut saatavilla.
Haastattelu
Tapasin Bangkokissa kehitysmaissa työtä tekevien kokouksessa filippiiniläisen Sally Ababan, joka tekee kotimaassaan työtä katulasten parissa. Hän antoi minulle haastattelun. Tämä on haastattelun kolmas osa. Siirrytään kauas Aasiaan kuuntelemaan kadulla elävien lasten ongelmista ja heidän auttamisestaan.
- Kerro, mitä teet ja kuinka aloititte tekemään työtä katulasten parissa?
Se, mitä teemme nyt, alkoi siitä, kun OM:n Doulos laiva vieraili kaupungissamme. Laiva oli kaupungissamme kuukauden ja sinä aikana laivan työntekijät alkoivat tehdä työtä katulasten parissa. He leikkivät katulasten kanssa, söivät heidän kanssaan ja lauloivat heidän kanssaan. He alkoivat pitää huolta lapsista. He antoivat aikaansa ja rakkauttaan heille. Mutta sitten tuli aika, että Doulos laivan piti lähteä satamasta. Kun laiva lähti, lapset alkoivat itkeä, kun heidän ystävänsä lähtivät. Kun laiva oli Filippiineillä, niin laivalle otettiin työhön vapaaehtoisia. He olivat nuoria ihmisiä eri kirkoista Cebussa. Paikalliset vapaaehtoiset näkivät, mitä Doulos laivan väki teki katulapsille. He päättivät, että kun laiva lähtee, he jatkavat sitä työtä, jonka Doulos laiva aloitti. He alkoivat mennä satama-alueelle, joka viikonloppu. He alkoivat pelata pelejä katulasten kanssa sataman lähellä olevassa puistossa. He kertoivat tarinoita lapsille ja pitivät heille luokkia ja opettivat heille englanninkieltä. He ajattelivat, että kun laiva tulee joskus takaisin, niin lapset voisivat puhua englantia vieraiden kanssa. 
Lapsia slummissa kaakkois-aasiassa.
Sillä tavalla me aloitimme. Meillä ei ollut rahaa, olimme vain joukko paikallisia nuoria. Olin itse Doulos laivalla ja kun palasin sieltä, aloin johtaa tätä nuorten ryhmää. Vaikka meillä ei ollut rahaa eikä paljon muutakaan, niin kuitenkin keräsimme itseltämme vähän rahaa, että saatoimme antaa lapsille leipää ja ruokaa pelien jälkeen. Näin aloimme. Tajusimme, että kun olemme lasten kanssa, niin lapset alkavat ajatella toisella tavalla. He alkoivat käyttäytyä paremmin, heistä tuli vastaanottavaisempia ja he alkoivat ymmärtää, mikä on oikein ja mikä väärin. Kaiken tämän kautta saatoimme kommunikoida heille, että heidän pitäisi palata takaisin kouluun. Tuohon aikaan meillä ei ollut varoja auttaa. Mutta saatoimme rohkaista heitä. Samaan aikaan toiset vapaaehtoiset alkoivat huomata, että heidän naapurustossaan oli samanlaisia katulapsia. He aloittivat työn myös siellä. Työ alkoi kasvaa tällä tavalla. Kun saimme varoja, aloitimme ruokintaohjelman. Kun meillä oli suurempi tiimi, aloimme vierailun lasten kotona. Opimme tuntemaan heidän yhteisöään, mistä he olivat kotoisin. Kun meillä oli enemmän rahaa aloimme tukea heitä koulunkäynnissä. Nyt jotkut näistä lapsista ovat collegessa. Kadulla on edelleen paljon lapsia. Emme voineet auttaa kaikkia, mutta saatoimme auttaa joitakin heistä.
- Kuinka kauan olette tehneet tätä työtä?
Aloitimme tämän työn vuonna 2001. Se on jatkunut tähän aikaan saakka. Joka vuosi jotain uutta tapahtuu. Me avaamme uuden paikan tai aloitamme uuden ohjelman. Eräs toinen asia tapahtui sataman lapsille, joiden parissa alunperin aloitimme. Heidän asumuksenaan olevat hökkelit kadulla purettiin hallituksen toimesta, sillä paikalle rakennettiin suurempi tie. Kaikki purettiin ja pystytettiin uudelleen vuorelle. Me seurasimme lapsia vuorille ja kysyimme, mitä yhteisö tarvitsee? Yhteisön johtajat sanoivat, että he tarvitsevat koulun heidän pienille lapsilleen, että he pienestä pitäen arvostaisivat koulunkäyntiä. Kun sitten Doulos vieraili toisen kerran vuonna 2007, rakensimme heille lastentarhan. Tämä oli ensimmäinen rakennus, mitä oltiin ikinä rakennettu tälle yhteisölle. Tämä muutti koko yhteisöä, kun lapset alkoivat arvostaa koulunkäyntiä.
- Mitä tapahtuu lapsillenne nyt?
Lapset eivät pysy aina lapsina. Kun aika kuluu, heistä tulee nuoria ihmisiä. Sitten tajusimme, että he eivät enää sovi olemaan teini-ikäisten mukana. On monia kovia asioita, joita nuoret kohtaavat. Heidän kohdallaan tulee vastaan huumeriippuvuus ja prostituutio. Tämä on näkyvämpää, kuin silloin kun he olivat vielä lapsia. Sitten aloimme kehittää ohjelmaamme, joka sopisi paremmin nuorille ihmisille. Huomasimme, että useimmat nuorista eivät kyennyt viemään koulunkäyntiään päätökseen. Kun he aloittivat lukion, he olivat koulussa kuukauden ja jo toisen kuukauden aikana he jäivät pois. Useimmat heistä eivät kyenneet viemään koulunkäyntiään päätökseen.
Teemme nyt yhteistyötä valtion kanssa. He antavat mahdollisuuden tulla kokeisiin. Jos he selvittävät kokeet, heidät voidaan siirtää koulussa seuraavalle luokalle ja he voivat mennä takaisin kouluuun. Valtio on toiminut näin, mutta on hyvin vaikea nuorelle, joka on ollut pois koulusta, mennä kokeisiin ja selvittää ne. Sillä se syy, miksi he ovat pois koulusta, johtuu siitä, että he eivät ole tottuneet käymään koulussa ja he eivät arvosta koulutusta. Me olemme uudistaneet ohjelman ”palvelutehtävä läpi elämän”. Tämä on ohjelma, jossa on perusasiat nuorille, jotka ovat pois koulusta. Siihen kuuluu matematiikkaa, englantia, biologiaa ja muuta. Me olemme opettaneet näitä nuoria ja olemme käyttäneet valtion opintosuunnitelmaa. Sitten kahdeksan kuukauden jälkeen he ovat menneet kokeisiin. Jos he läpäisevät sen, he voivat jatkaa koulunkäyntiään. Tällä kurssilla, jota pidämme nuorille, emme opeta vain kouluaineita vaan opetuslapseutta, missä opetamme heille elämän arvoja. Muutamme heidän maailmankuvaansa. Opetamme heille itsearvostusta ja opetamme heille, keitä he ovat ja mitä elämä on, ja millaisia vaihtoehtoja on olemassa sille elämälle, jota he nyt elävät. Kolmanneksi opetamme heille elämän taitoja. Opetamme heille, kuinka pitää kotia yllä. He tarvitsevat tätä, sillä heillä ei ole kotia, jota hoitaa. Opetamme heille, mikä on oikea tapa siivota ja pysyä puhtaana. Jos he voivat viedä koulunsa päätökseen ja saada päästötodistuksen, he voivat saada työtä. Mutta jos heillä ei ole mitään elämän taitoja, niin se on vaikeaa. Opetamme heille tästä. Teemme tätä yhteistyössä hallituksen kanssa. Tämä on hidas prosessi ja heitä on paljon. Voimme kuitenkin auttaa vain yhtä nuorta kerrallaan.
Olemme toteuttaneet tätä ohjelmaa vasta kolme vuotta. Nyt meillä on viisi nuorta, jotka ovat läpäisseet valtion kokeet. Neljä heistä on nyt jatkanut opiskelua collegessa. Meillä on nyt tässä ohjemassa toinen ryhmä, jossa on mukana 25 nuorta.
Delta content
